Helsingin yliopisto

Helsingin yliopisto kuuluu toimiston merkittävien arvorakennusten restaurointi- ja korjaustöiden sarjaan. Kaksivaiheisessa restaurointityössä haasteena oli varustaa arvorakennus modernien vaatimusten mukaisella tekniikalla säilyttäen ja vahvistaen alkuperäisen C.L. Engelin suunnitteleman rakennuksen henkeä.

Suomen Keisarillinen Aleksanterin-yliopiston päärakennus valmistui 1832. C.L. Engel suunnitteli empireklassistisen rakennuksen osaksi Senaatintorin kokonaisuutta. Sitä laajennettiin vuosina 1933-37 Fabianinkadun puolella J.S. Sirénin lisärakennuksella. Sirén noudatti laajennuksen ulkoarkkitehtuurissa Engelin muotokieltä ja interiööreissä 1920-30-luvun klassisismia. Vuosina 1938-40 päärakennusta kunnostettiin ja siinä tehtiin tilamuutoksia. Vuonna 1944 Senaatintorin ja Aleksanterinkadun puoleiset osat vaurioituivat tulipalossa. Päärakennus restauroitiin ja juhlasalia laajennettiin J.S. Sirénin piirustusten mukaan.

1980-luvun korjaustyössä vahvistettiin Engelin henkeä palauttamalla päärakennuksen alkuperäistä tilajakoa. Myös tilojen pinnat restauroitiin alkuperäisen ilmeen mukaisiksi. Juhlasalin akustiikkaa, valaistusta, ilmastointia ja teknistä varustusta kohennettiin. Luento- ja seminaarisaleja korjattiin vastaavasti. Rakennus varustettiin hissillä.

Ulkopuolelta rakennus korjattiin kokonaisuudessaan. Rakennuksen kaikki katteet ja kattoikkunat uusittiin. Julkisivujen rappaukset kunnostettiin ja ne saivat Senaatintorin yhtenäisyyttä korostavan keltaisen sävyn. Alkuperäisen yliopistokorttelin puiston paikalla sijainnut huoltopiha palautettiin viihtyisäksi oleskelupihaksi ja sinne avattiin uusia yhteyksiä aulatiloista.

Sirénin laajennuksen korjauksessa 1990-luvulla parannettiin pääsalien valaistusta ja akustiikkaa, uusittiin av-järjestelmiä, asennettiin uusi iv-järjestelmä lattiaan ja korjattiin lattiarakenteita. Työhuoneiksi jaettuja luentosaleja ja orkesterilämpiö entisöitiin alkuperäiseen käyttöönsä. Konsistorinsalin yhteyteen sisustettiin Runeberg- ja Topelius-sali. Entisöinnissä kunnostettiin vanhoja kalusteita sekä valaisimia niiden alkuperäistä muotokieltä ja materiaaleja kunnioittaen.