Lahden Poukama ilmakuva

Lahden Poukama

Kuvagalleria ››

Asiakas: Polttimo Oy, UPM-Kymmene Oyj sekä Lahden kaupunki
Sijainti: Vesijärven ranta, Lahti ››
Valmistumisvuosi: Kilpailuehdotus 2022
Laajuus: Maa-alue n. 15,5 ha

Kilpailuehdotus Lahden Poukama sijoittui kolmannelle sijalle Lahden Niemen ranta-alueen kehityskilpailussa 2022. Kilpailun tavoitteena oli muokata teollisuusalueesta uusi vetovoimainen kaupunkilaisten asuin- ja viheralue Lahden Vesijärven rantaan. Kilpailualue sijaitsee noin 2,5 km:n etäisyydellä Lahden keskustasta, hyvän julkisen liikenteen ja kävely- ja pyöräilyverkoston varrella sekä korkeakoulukeskittymän läheisyydessä.

Ehdotuksessa Vesijärven rantavyöhyke rakennetaan julkiseksi puistoksi, joka muodostaa katkeamattoman ekologisen käytävän. Asuminen porrastetaan Niemenkadulta rantaa kohden laskevasti. Rannassa asuminen lomittuu hienovaraisesti yhteistilojen ja rantasaunojen kanssa julkiseen puistoon.

Alue on osa Sibelius-talolta alkavaa uutta rakennettua vyöhykettä. Kaupunkitila on synteesi Ruoriniemen muurimaisista ja Ankkurin alueen pistemäisistä taloista. Suurkorttelien umpiosilla luodaan suoja Niemenkadun suuntaan. Samalla avataan näkymiä pistetalojen lomitse kohti aurinkoa ja Vesijärveä. Asuntosuunnittelussa on muutamaa perusmallia varioimalla luotu kohtuuhintaisia ja monipuolisia asuinratkaisuja.

”Siiloaukio” on purettavan betonisiilon kohdalle syntyvä liikenteellinen ja kaupallinen solmukohta. Sen päätepisteinä ovat kaksitoistakerroksiset asuintornit, jotka jatkavat siilon tehtävää maamerkkeinä. Alueen muiden rakennusten kerrosluku vaihtelee kahdesta kerroksesta kahdeksaan. Alueen nykyinen rakennuskanta on todettu säilytyskelvottomaksi, mutta pienet säilytettävät rakennusosat sekä pistetalojen julkisivumateriaalit muistuttavat alueen aikaisemmista vaiheista.

Suurkortteliratkaisulla ja keskitetyillä paikoitustaloilla mahdollistetaan laajat vehreät piha-alueet. Alueen hulevedet hallitaan hulevesialtailla ja -kanavilla. Alueen eriluonteisilla viheralueilla tuetaan luonnon monimuotoisuutta sekä alueen erityisarvoja. Kestävä kehitys näkyy lisäksi osana rakennusmateriaaleja, alueen omaa energian tuotantoa, sekä kiertotalouteen ja yhteiskäyttöön tukevaa ympäristöä.