Lappeenrannan pääkirjasto
Asiakas: Lappeenrannan Toimitilat Oy
Sijanti: Valtakatu 47, Lappeenranta
Valmistumisvuosi: 2025
Laajuus: bruttoala 5290 brm2
Lappeenrannan pääkirjasto on arkkitehti Erkki Pasasen suunnittelema ja se valmistui vuonna 1974 keskeiselle paikalle Lappeenrannan kaupunkia. Rakennus edustaa kansallisesti merkittävää 60–70-lukujen suomalaista kirjastoarkkitehtuuria ja on tärkeä osa kaupunkikuvaa. Ajan saatossa kirjaston käyttö on kasvanut merkittävästi ja siitä on tullut lappeenrantalaisille suosittu kohtaamispaikka sekä oleskelu- ja työskentelytila. Rakennuksen talotekniikka oli myös aikansa elänyt ja tilat kaipasivat nykyaikaistamista.
Vuonna 2025 valmistunut peruskorjaus oli poikkeuksellisen vaativa hanke, jossa yhdistettiin taitavasti vanhaa ja uutta. Uudistuksen jälkeen kirjasto sai nimen Parvi ja rakennus suojeltiin asemakaavalla. Arkkitehtuurissa kunnioitettiin rakennuksen alkuperäistä ilmettä: lautamuotilla valetut betonipinnat säilytettiin, julkisivujen pintarakenteet uusittiin ja vesikatto korjattiin. Rakennuksen nelikerroksisen rungon erityispiirteenä toimiva kattorakenne ja lukuisat kattoikkunat kunnostettiin, mikä tekee tilasta avaran ja valoisan. Leveät portaikot säilytettiin ja kunnostettiin ja lainausparvien portaisiin lisättiin käsijohteet, mikä parantaa turvallisuutta ja saavutettavuutta.
Talotekniikka uudistettiin perusteellisesti ja sen yhteensovittaminen vanhaan rakenteeseen oli erityisen haastavaa. Lisäksi energiatehokkuuteen ja hiilineutraaliuteen panostettiin kaupungin ympäristötavoitteiden mukaisesti.
Esteettömyys oli peruskorjauksen keskeinen tavoite ja Parvi palkittiin vuoden 2025 esteettömyyskunnia-maininnalla. Vammaisneuvosto ja esteettömyystyöryhmä osallistuivat suunnitteluun alusta lähtien. Tilat, sisäänkäynnit ja palvelut on suunniteltu helpottamaan kaikkien käyttäjäryhmien liikkumista ja asiointia. Esteettömyysratkaisut kattavat kaiken ovista ja portaista palvelutiskeihin, wc-tiloihin ja kalusteisiin. Näkövammaiset on huomioitu puheopastein ja pistekirjoituksin ja myös värimaailma, akustiikka sekä pysäköintijärjestelyt tukevat esteetöntä asiointia. Suurimmat muutokset tehtiinkin rakennuksen maanalaiseen osaan, johon avattiin nyt suora yhteys pysäköintihallista.
Kirjaston uudistuksessa painotettiin käyttäjälähtöisyyttä ja toiminnallisuutta. Tilaan lisättiin ryhmä-, työskentely- ja harrastustiloja. Akustiikkaa ja tilojen tehokasta käyttöä kehitettiin. Kaupunkilaisten toiveiden mukaisesti Saimaan luonto näkyy kirjastossa taiteilijoiden Irina Raskin ja Teemu Heikkisen lasi- ja seinäkuvitusten kautta, tuoden luonnonläheisyyden osaksi arjen kirjastokokemusta.