Kansalliskirjasto

Kuvagalleria ››

Asiakas: Helsingin yliopisto
Sijainti: Unioninkatu 36, Helsinki ››
Valmistumisvuosi: 2015
Laajuus: 8400 m2

Kansalliskirjasto sijaitsee Helsingin keskustassa Senaatintorin tuntumassa Seepra-korttelissa. Vuonna 1844 valmistuneen päärakennuksen on suunnitellut Carl Ludvig Engel, 1907 valmistuneen Rotundan laajennusosan suunnitteli Gustav Nyström ja 1950-luvulla valmistuneen kirjavaraston Aarne Ervi. LPR-arkkitehdit suunnitteli kirjastokorttelin laajan peruskorjaus- ja muutostyön 1994 – 2001, jolloin Engelin, Nyströmin ja Ervin rakennukset saatiin kokonaisuudessaan Helsingin yliopiston kirjaston käyttöön. Tällöin palautettiin pääosin alkuperäinen tilajako ja varustettiin tilat ajanmukaisella talo-, sähkö- ja atk-tekniikalla. Rotunda-osa peruskorjattiin: kellaritasoon sijoitettiin kahvila ja ylemmät kerrokset palautettiin säilytystiloiksi. Ervin kirjavaraston maanpäällinen osa purettiin, jolloin piha avautui. Kallioon toteutettiin maanalainen kirjaluola. Kortteli toteutettiin useina eri- ja samanaikaisina urakoina, mutta kirjasto oli silti toiminnassa koko ajan.

Vuonna 2015 valmistunut peruskorjausprojekti toteutettiin yliopiston tavoitteita sekä museaalisia arvoja ajatellen. Vanhojen tilojen ja rakenteiden muutoksilla haluttiin parantaa rakennuksen säilymistä tuleville polville.

Konservointi oli merkittävässä roolissa hankkeessa ja suojeltua rakennusta suunniteltiinkin tiiviissä yhteistyössä museoviraston kanssa. Myös liikenteelliset sekä esteettömyys- ja turvallisuusnäkökohdat olivat hankkeen painopisteitä. Taloteknisenä päätavoitteena oli mahdollisimman tasaiset lämpö- ja kosteusolosuhteet. Suunnitteluratkaisuissa ja materiaalivalinnoissa huomioitiin myös kestävän kehityksen periaatteet ja ympäristönsuojelulliset näkökohdat.

Arvokkaimpien tilojen, pääsalien muutokset rajoittuivat taloteknisiin parannuksiin, jotka toteutettiin mahdollisimman vähäeleisesti kirjahyllyrakenteisiin. Kupolisalin keskiakselien lehtoritasojen ovien avaaminen paransi kirjavaunujen ja liikuntaesteisten kulkureittejä. Uudet hissit sovitettiin tarkoituksenmukaisesti arkkitehtuurin integriteettiä rikkomatta. Esteettömyyden edellyttämät uudet rakennusosat muotoiltiin visuaalisesti vähäeleisiksi. Valaistusta modernisoitiin hienovaraisesti koko rakennuksessa.

Rakennuksen dokumentoinnissa käytettiin mm. pistepilvitekniikkaa ja rakennus laserkeilattiin 1 mm tarkkuudella. Varsinainen tietomallinnus tapahtui pistepilviaineistosta saatavan mittatiedon pohjalta ottaen huomioon, että itse mallinnus on aina pelkistys ja kompromissi mitta-aineistosta. Mallinnuksella kuitenkin helpotettiin ratkaisevasti haasteellista talotekniikan yhteensovitusta vanhoihin rakenteisiin.

www.kansalliskirjasto.fi